torstai 26. helmikuuta 2015

Benecosin hyvä ja edullinen kivipuuteri - vielä kerran



Kirjoitin maaliskuussa 2013 blogipostauksen jossa esittelin edullisen Benecosin kivipuuterin. Minulla oli silloin näköjään tummat hiukset ja... no aikamoiset ripsipidennykset, oh mi kod :D.

Ostin Kampin Ruohonjuuri -myymälästä jo jokunen aika sitten kaksi saman sarjan kivipuuteria. Kaksi, ja joista toinen on sävyltään vaalein ja toinen tummin. Olen onnistunut oman alkuperäisen vaaleimman kivipuuterisävyn hukkaamaan -eli jemmaamaan liian hyvin- ja tummimman sävyn ostin kokeiluun innostuttuani Jullen puuteriväärinkäytöstä. Julle (saanko sanoa sinua Julleksi :D?) väärinkäyttää tumminta puuterisävyä aurinkopuuterina. Kivipuuteri on matta ja tummin vaihtoehto sävyltään tummanhento (todella vaaleaihoiselle juuri sopiva) joten miksipä ei?


Ostaessani Porcelain -sävyn ensimmäisen kerran vuonna 2013 ei myyntihyllyn puutereissa ollut niihin pressattuja Benecosin logoa. Olen nähnyt kuitenkin kuvia sinä vuonna ostetuista kivipuutereista ja osassa niistä logo komeilee, onkohan erä ollut juuri vaihtumassa? Silloinen puuterirasia oli myös todella kehno, rasiaa avatessa sai sanoa heipat kynnenkärkien lakkauksille ;/.
Kohdalle osui joko maanantaikappale (rasian suhteen) tai sitten vanhemman erän tuotteissa oli heikommat pakkaukset ja niihin ei oltu vielä painettua logoa. Oli miten oli, nyt minulla on molemmissa rasioissa sopivan löysä avausmekanismi joka napsahtaa vaivatta auki.
benecos_puuteri-1393
benecos_puuteri-1397

Sand -sävy on kädelle testatessa tummuusasteeltaan apauttiarallaa samaa kuin pisamani ovat nyt talvipigmentillä. Kiitos Jullukka vinkistä, lähden tätä vinkkiä kokeilemaan :)! Ehdottomasti hyvä ja edullinen kokeiluvinkki mikäli et ole ihan varma varjostuksesta, mutta haluat kokeilla ja lähteä sitä oppimaan. Puuterit maksavat Ruohonjuuri -myymälöissä 9,99€.
Lue lisää »

Benecosin hyvä ja edullinen kivipuuteri – vielä kerran


Kirjoitin maaliskuussa 2013 blogipostauksen jossa esittelin edullisen Benecosin kivipuuterin. Minulla oli silloin näköjään tummat hiukset ja… no aikamoiset ripsipidennykset, oh mi kod :D.

Ostin Kampin Ruohonjuuri -myymälästä jo jokunen aika sitten kaksi saman sarjan kivipuuteria. Kaksi, ja joista toinen on sävyltään vaalein ja toinen tummin. Olen onnistunut oman alkuperäisen vaaleimman kivipuuterisävyn hukkaamaan -eli jemmaamaan liian hyvin- ja tummimman sävyn ostin kokeiluun innostuttuani Jullen puuteriväärinkäytöstä. Julle (saanko sanoa sinua Julleksi :D?) väärinkäyttää tumminta puuterisävyä aurinkopuuterina. Kivipuuteri on matta ja tummin vaihtoehto sävyltään tummanhento (todella vaaleaihoiselle juuri sopiva) joten miksipä ei?
 

Ostaessani Porcelain -sävyn ensimmäisen kerran vuonna 2013 ei myyntihyllyn puutereissa ollut niihin pressattuja Benecosin logoa. Olen nähnyt kuitenkin kuvia sinä vuonna ostetuista kivipuutereista ja osassa niistä logo komeilee, onkohan erä ollut juuri vaihtumassa? Silloinen puuterirasia oli myös todella kehno, rasiaa avatessa sai sanoa heipat kynnenkärkien lakkauksille ;/.

Kohdalle osui joko maanantaikappale (rasian suhteen) tai sitten vanhemman erän tuotteissa oli heikommat pakkaukset ja niihin ei oltu vielä painettua logoa. Oli miten oli, nyt minulla on molemmissa rasioissa sopivan löysä avausmekanismi joka napsahtaa vaivatta auki.



Sand -sävy on kädelle testatessa tummuusasteeltaan apauttiarallaa samaa kuin pisamani ovat nyt talvipigmentillä. Kiitos Jullukka vinkistä, lähden tätä vinkkiä kokeilemaan :)! Ehdottomasti hyvä ja edullinen kokeiluvinkki mikäli et ole ihan varma varjostuksesta, mutta haluat kokeilla ja lähteä sitä oppimaan. Puuterit maksavat Ruohonjuuri -myymälöissä 9,99€.
Lue lisää »

tiistai 3. helmikuuta 2015

Matkavinkit Lontooseen: kylämäinen ja sympaattinen West Hampstead


Reissukaipuu Lontooseen on saanut minut aikaisemmin välttelemään kaikkia Lontooseen liittyvien blogipostauksien tekoa, etenkin näiden matkavinkkien. Halusin silti päästä jakamaan omakohtaisia vinkkejä ja kokemuksia ja mikäli niistä joku ihan oikeasti hyötyisi niin sehän olisi aivan mahtavaa :).

.... Mutta kun ei lähde niin ei lähde. Lontoo oli ollut matkahaaveena niiiin monta vuotta, että tavallaan koin yhä epäuskona olleeni siellä, onko tässä mitään järkeä :D? Tahtoo sinne takaisin, tutkimaan ja penkomaan lisää ja taas lisää katuja ja eri kaupunginosia.

Nyt kun takataskussa (lue virtuaalikansiossa pdf-tiedostoja) polttelevat jälleen lentoliput tuonne kello viiden teen kaupunkiin, niin reissuahdistus on alkanut helpottamaan ja sormet syyhyävät nyt innoissaan matkavinkeille, jeee!


Edellisellä matkalla oli tarkoitus tutustua Lontoon must see -turistinähtävyydet. Samalla tuli kerättyä tärkeää kokemusta mm. julkisten käytöstä seuraavia matkoja varten. Käytännön asiat ovat tulleet tutuimmiksi, ja nyt on paljon helpompi lähteä suunnittelemaan seuraavaa reissua yhä monipuolisemmalla meiningillä. Opimme esimerkiksi, että eurooppalaisessa miljoonakaupungissa Herran vuonna 2014 ei ole itsestäänselvyys että kassalla tai ravintolassa kävisi kortti maksuvälineenä. Pitäkää käteistä siis aina edes vähän mukana kaupungilla liikkuessa.  

Lontoon ensimatkalle pohdimme pitkään sopivaa majoitusta ja halusimme kokea jotain brittiläisempää majoitusvaihtoehtoa perushotellien sijaan. Emme etsineet tarkoituksella halvinta vaihtoehtoa mutta emme halunneet käyttää rahaa liikaakaan paikkaan, jossa vain nukkuisimme.


Pitkän pohdinnan ja nettiselailun jälkeen päädyimme majoittumaan Luoteis-Lontoossa West Hampsteadissa sijaitsevaan Charlotte Guest House-nimiseen majataloon. Kylämäinen kaupunginosa kauppoineen ja kahviloineen vaikutti sympaattiselta alueelta ja toivoinkin että täällä tulisi edes vähän paikallisempi olo kuin ydinkeskustassa ketjuhotelliin majoittuessa.

Lontoon yksi viehättävimpiä asioita onkin ehdottomasti kaikki eri kaupunginosat ja alueet jotka ovat kuin pieniä kaupunkeja ja kyliä.


Jubilee -niminen metrolinja vei meidät West Hampstedin metroasemalle ja viiden minuutin kävelymatkan päästä löytyi majatalomme respa (kuvassa apauttiarallaan tuon seisovan miehen kohdalla) joka sijaitsi viehättävällä perusbrittiläisellä kotikadulla. Ihastuin viehättävään alueeseen heti.


Majatalon respa oli omassa rakennuksessa (perusahdas brittikoti) ja samassa tilassa oli myös aamupalapaikka ja yläkerrassa yleiset vessat (mistä puuttui lavuaari, voot?) ja ilmeisesti majatalon toimistotilat sekä huoneita.

Ystävällinen respatyttö kyseli maat ja mannut, antoi kartan lähialueelle mihin oli merkattu heidän suosittelemiaan ravintoloita ja hän myös opasti ja kertoi eri ruokapaikoista ja kahviloista "listauksen ulkopuolelta". Hän myös kertoi vähän kaikesta Lontooseen liittyvästä. Asiaa riitti! Länsisuomalainen mieheni oli kauhuissaan, saari täynnä tuntemattomille höpöttäviä ihmisiä.

Respatyttö antoi meille avaimet ja lähti opastamaan meitä omaan "taloomme" joka sijaitsi muutaman kymmenen metrin päästä respatalosta. Majatalon majoitushuoneet sijaitsivat omissa taloissa (alle kymmenen huonetta per talo) pitkin katua.

Asunnossamme oli heti oven avauduttua makuuhuone/olohuone, työpöytä, televisio, roskikset, avattava ikkuna (näky sisäpihalle) ja toisen oven takana oli eteiseltä muistuttava tila jossa oli vaatenaulakot, säilytyskaapit, iso pukeutumispeili, senkki ja toisen oven takana kylpyhuone. Kylpyhuone näytti hiljattain uusitulta ja poikkesi sen vuoksi koko asunnosta, muuten asunto oli kovin perusbrittimäinen. Kokolattiamatto, ei ollut rähjäinen mutta ei missään viiden tähden kunnossakaan. Paikat olivat siistit, mikään ei repsottanut.

Jätimme tavarat huoneeseemme ja koska ravintolat aukeavat vasta klo 11:00 lähimme tutkimaan lähiympäristöä aamupalan merkeissä. Aamulla oli lähdetty kentälle kuudelta eli tässä vaiheessa kuului mahasta protestoivaa murinaa.


En tiedä miten suosittu alue West Hampstead turistien keskuudessa, mutta mihin tahansa kauppaan/liikkeeseen menimmekään niin myyjät olivat kovin innostuneita tietämään mistä oikein olemme. Kaikki asiakkaat tuntuivat tuntevan kauppiaat ja ihmiset moikkailivat toisiaan kaduilla.

Huomasin vasta nyt tuon kyltissä olevan siluetin!

Joka puolella vahtivat turvakamerat jakaavat mielipiteitä. Osa tuntee olonsa miellyttävän turvalliseksi, osaa häiritsee yksityisyyden puute ja olo tuntuu holhoamiselta. Näihin kun alkoi kiinnittämään huomiota niin niitä tosiaan tuntui olevan ihan jokaisessa tolpassa ja rakennuksessa useampikin kappale kiinni.

Myös poliiseja käveli lepposasti pampuja heilutellen vähän joka puolella. Täällä WH:ssa poliisit tervehtivät ohikulkijoita ja moni jäi heidän kanssaan  myös kuulumiset vaihtamaan.  Ei tullut fiilistä että täällä olisi tilanteita päällä, vaan ne soluttautuivat hyvin katukuvaan. Minua tultiin reissun aikana kerran jututtamaan, mutta se onkin jo toinen juttu... :D


Vaikka West Hampstead voi tuntua tosi kaukaiselta ydinkeskustasta katsoen, on täältä hyvät kulkuyhteydet kaikkialle. Täältä löytyy juna-asemaa, metroasema, overground ja paljon eri bussilinjoja.


Jokaisena reissupäivänä paistoi aurinko, lämpöä oli noin +15 joka päivä. Viimeisenä reissupäivänä oli pilvetön taivas ja +21! Puhutaan kuitenkin Englannista, joten näinkin miellyttävät kelit olivat hyvää tuuria. Ensi reissulla sitten varmaan sataakin joka päivä... :P

Meillä vaatevarustus oli päivittäin tuota luokkaa, mies hiihteli välillä t-paidassa. Respatyttömme oli lähes joka päivä kauhuissaan miten vähillä vaatteilla lähdemme koko päiväksi ulos :D. Paikalliset hiihtivät toppatakeissa, Ugg-töppösissä kaulahuiveineen ja lapasineen. 


Huoneen hintaan kuului aamupala. Aamupalalle mentiin samaan rakennuksen kuin missä respa oli. Pöytään ohjattiin ja listalta valita ottaako mannermaista vai brittiläistä aamupalaa. Vaihtoehtoja oli useampi ja ehdimme kokeilla käytännössä koko listan läpi. Kahvia, jugurttia ja mehua sai juoda buffet- meiningillä, ja aamupala-annos tuotiin keittiöstä suoraan lautaselle.

Aamupalat olivat pieni pettymys. Vaikka vaihtoehtoja oli erilaisia, olivat annokset kuitenkin kovin yksipuolisia ja pieniä eikä nälkä lähtenyt läheskään aina.

Kuva ei ikävä kyllä ole hotellin aamupalalta vaan läheisestä Black Lion -ravintolasta



Majapaikkamme lähellä oli eräänä päivänä paikallinen ruokatori ja mitä kaikkia herkkuja siellä myytiinkään... Kaikki myyjät olivat lähiseudun tilanpitäjiä :)

Ja kuola valui...




Charlotte Guest House ja West Hampstead tiivistettynä:

+ kuin asuisi brittiläisessä talossa ja pienessä kyläyhteisössä
+ hyvät kulkuyhteydet
+ huone oli siisti
+ kaikki mitä luvattiin toimi
+ ystävällinen tunnelma ja henkilökunta
+ alue oli kiireetön ja turvallisen tuntuinen

- hyvät kulkuyhteydet, mutta kaukana keskustasta ja siten matkustaminen Oyster Cardilla maksoi hieman enemmän
- wifi toimi ainoastaan respassa
- aamupala kaikin tavoin pettymys
- emme saaneet rahoille täysin vastinetta, mutta sama pätee kaikkeen asumiseen ja majoittumiseen Briteissä. Standardit eivät ole yksinkertaisesti samanlaiset kuin Suomessa.

Arvosana: 3-/5
Seuraa blogiani Bloglovinin avulla
Lue lisää »

maanantai 2. helmikuuta 2015

Pikaruokapaikka Splizeria


Käytiin miehen kanssa eilen Splizeriassa eli pikaruokaketjupaikassa mistä saa pitsan kahdella eri puoliskolla. Kovin uutta ja innovatiivista eikö ;)? Maaliskuussa 2014 avattiin ensimmäinen ravintola Saloon, marraskuussa Helsinkiin ja joulukussa Turkuun. 

Ruokapaikassa voi tilaa splizzan (pitsa), spizzalaatin (puolikas pitsa + salaatti) ja zalaatin eli *rumpujen pärinää* salaatin. Puhun koko postauksen ajan varmaan virheellisesti pitsasta vaikka nämä ovat plitzoja mutta iranirak :P. 


Ravintola oli lähes autio, mutta myöhemmin sinne alkoi tulla porukkaa lisää. En sen vuoksi viitsinyt napsia muualta kuvia, mutta yläpuolen kuva tiivistää kaiken melko hyvin :D. Pöydät olivat tuollaisia, jokaisella pöydällä oma kasvi (missä mukavasti leijaili banaanikärpäsiä jotka myös kiinnostuivat pitsasta..) ja sisustus oli kokonaisuudessaan melko karu ja riisuttu. Pikaruokapaikaksi ihan ok eli tunnelmallista treffipaikkaa tästä ei välttämättä saa :D.

Yhteen sopivat pitsamaut on merkattu listalle jo valmiiksi, mutta eri puoliskoja voi myös sekoitella keskenään.

Seuraavaksi mennään tiskille mikä on kuin subwayn tilaustiski. Kerrot haluamasi ruuan ja työntekijä heittelee lätyn päälle siihen kuuluvat täytteet ja pitsa matkustaa liukuhihnalla uuniin. Löysin netistä videon paikasta, ja siellä tosiaan oli kuva missä pitsa menee hihnaa pitkin uuniin ja tulikohan se sieltä minuutissa vai kahdessa jo ulos? Eli pitsa on todellakin pikaruoka ja se tulee muutamassa minuutissa tiskille noudettavaksi (pöytiintarjoilua ei ole) - näin ainakin videon mukaan. Meillä taisi mennä 10 minuuttia vaikka muita asiakkaita ei tullut samaan aikaan.


Otin omaan pitsaani itse valitut yhdistelmät eli vasemmalla Little Italy (buffalomozzarellaa, tomaattia, pinjansiemeniä, mustapippuria, basilikapestoa ja rucolaa) ja oikealla Pollo Americana (BBQ-mehustettua kanaa, ananasta ja aurajuustoa).

Tuoreananas oli todella maukasta, yleensähän ne tulee purkista. Little Italy oli hyvää ja pinjansiemenet mukava lisä, mutta öljyinen pinta oli ehkä vähän turhankin öljyinen. Mozzarella ja pesto toimi ja tykkäsin. Pollo oli myös ihan hyvää, vaikka en maistanutkaan kanoissa juuri sitä BBQ-mehustusta :P. Täytteitä oli paljon ja ne olivat erittäin maukkaita.

Miinusta saa pohja. En tiedä tekeekö tuo pikauuni siitä aina tämmöisen vai sattuiko nyt tämmöinen yksilö kohdalle, mutta täyte ja pohja tuntuivat olevan kaksi erillistä kappaletta :D. Pohja irtoili pienenä lastuina alta ja oli vähän oudonmakuinen. Olisin myös kaivannut että pitsa olisi ollut päältä ehkä vähän rapsakkaampi, tiiättekö semmonen tummempi eli vielä hieman pidempään uunissa? Alapuolen mainoskuvassa taitaa olla Little Italy ja siinä se on ihanan ruskean rapsakka, ei ihan näyttänyt omalla lautasella tuolta ;P.


... Ja hei mites nuo ravintolan ikkunapaikkojen kauniit maisemat :D?

Käytiin tuolla tosiaan eilen sunnuntaina eli Kaivokäytävä oli lähes autio (paria pulsua lukuunottamatta) ja sunnuntai-kunnossa. Te jotka ette ole tuosta pahemmin läpi kävelleet tai paikka ei ole tuttu niin normaalistihan paikka haisee usein pissalta ja aina viinalta. Läpi kulkee aina paljon ihmisiä ja käytävällä pyörii jos minkälaista roskaa ja törkyä, ha siellä on tiettyä polkua kulkevien porukoita örisemässä...Varmasti joka kaupungilla on oma "kaivokäytävänsä" :D.

Ei ehkä se herkullisin paikka ravintolalle ja no en tiedä kuinka paljon tuolla käy asiakkaita mutta ehkä vähän miellyttävämmällä sijainnilla suosio voisi olla (vielä?) parempi. Tuohon ehkä pitää asennoitua tosiaan pikaruoka-asenteella: vetää sapuskat äkkiä naamaan (katse tiukasti pöydässä pitäen :D) ja jatkaa matkaa.
Lue lisää »

sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Piece Of Panda pakkaa virtuaalilaukut ja muuttaa...


Uuden blogiportaalin alle!

Virtuaalimuutto on edessä helmikuun puolessa välissä ja sen jälkeen löydätte minut Purkkimafia -nimisen blogiportaalin alta :) Homman takana häärii Bastella Media Oy (Re:fashion, Bella-blogit).

Kuulette teknisistä asioista (blogin seuraaminen yms) lähempänä muuttoajankohtaa ja siihen menessä blogi päivittyy täällä bloggerissa ihan normaalisti.

Reilut viisi vuotta bloggerissa itsekseen bloganneena voin sanoa että nyt eletään jänittäviä aikoja ^_____^! Haluan tässä vaiheessa myös kiittää kaikkia lukijoitani, uusia sekä vanhoja. KIITOS :)! Toivottavasti näemme teidän kanssanne myös Purkkimafian puolella :)!

Blogi (ja bloggaaja...) sisältöineen tulee pysymään yhtä höhlänä kuin tähänkin mennessä, eli näätämamman meno ja jutut eivät muutu vaikka muutto portaalin alle onkin edessä.

Olen niiin innoissani!
Lue lisää »