torstai 31. tammikuuta 2013

Nopea, helppo ja maukas eväs töihin sekä aamupalaksi (vhh)

Aamuisin tulee turvattua todella usein munakkaaseen, mutta nykyisin se muna ei vaan maistu.

Tarkennus: Käsite aamu on minulle herääminen ja tunnin kahden sisään töihin lähtö - oli kellonaika mikä tahansa.

Vaikka miten munakasta maustaisin tai hukuttaisin täytteillä niin ei se perusmunamaku tunnu lähtevän mihinkään. Mutta kun se on niiiin helppo aamupala! Muna pannulle, täytteet päälle ja ääntä kohti. Heräämisen jälkeen ei tee mieli mitään kovin suurta ja raskasta satsia hotkaista, ja munakas onkin ollut aina sopivan nopea tehdä ja se myös täyttää vatsan hyvin seuraavaan ruokailuun asti.


Mutta nyt minulla on ratkaisu aamuiseen munatympeyteeni! Nimittäin pohjaton pitsa!

Okei, termi on ehkä väärä. Onhan siinä tottakai jonkinlainen pohja, vaikka se peruspitsapohjaton onkin. Mutta ei takerruta nyt siihen.

Täytteet oman maun -sekä jääkaappitilanteen mukaan, mutta esimerkiksi tänään aamupitsa syntyi näinkin helposti ja apauttiarallaa samoista aineksista mistä yleensä teen myös munakkaani:
* Oltermannia
* kinkkusuikaleita
* juustoraaste
* feta
* valkosipulimauste
* tomaattipyre


Höyläsin leivinpaperille oltermannista paksuja juustosiivuja ja levitin päälle tomaattipyreen. Nakkasin täytteeksi päälle kinkkusuikaleet, hieman juustoraastetta ja heitin mukaan myös jääkaapin perukoilta löytyneet fetajämät. Lopuksi ripaus valkosipulimaustetta. Komeus 120 asteiseen uuniin ja olikohan se siellä noin 15-20min? Paistoaika riippuu uunin tehosta, ekalla kerralla kannattaa tarkkailla niin tietää arvioida seuraavan paistoajan ilman ramppaamista uunin ja jonkun muun paikan välillä.


On muuten hyvääää! Pitsa valmistuu nopeasti ja pitsa/pohja pysyy täydellisesti kasassa eikä ole yhtään pienen jäähtymisen jälkeen löysä tai vaikeasti käsiteltävä.


Pitsa on myös helppo ottaa töihin mukaan evääksi ja sen kylkiäiseksi sopii vaikka mikä muukin syötävä (esim. tonnikala, raejuusto, kunnon salaatti jne jne jne).

Jokaiselta työpaikalta löytyy varmasti mikro, mutta mikäli näin ei ole niin pitsa toimii myös viileänä syötynä. Toimii tämän vuoksi myös helppona reissueväänä esimerkiksi junassa tai autoilessa.
Lue lisää »

maanantai 28. tammikuuta 2013

Kermapylly ruotsalainen

Photobucket

Kyllä, sillä meillä Arvon Herra Börje aterioi ruokakuppinsa ääressä istuvilteen.

Photobucket

...Välillä tosin joutuu punnertamaan perCttä maasta ylös sillä toukat yrittävät paeta mestauspaikalta ovelasti takakautta.

Mitä kaikkia eläimiä löytyy lukijoideni nurkista? Enemmän tai vähemmän lällyjä?

Minulla on ihan j-ä-r-k-y-t-t-ä-v-ä elukkakuume. Muutama lukija saattaakin tietää mitä eläintä odottelen saapuvaksi, mutta muille infoa sitten lähempänä oikeaa ajankohtaa :). Kävimme sunnuntaina kyseisiä elukoita jälleen katsomassa ja voi plääääh ja sydän kertaa kymmenen. Valeraskauden vuoksi kaikki siirtyi parilla kuukaudella eteenpäin, mutta onneksi kaikkeen on varauduttu. Jopa siihen että kyseistä eläintä ei tule tämän vuoden puolella välttämättä laisinkaan. Sen vuoksi elukkatavaroita en ole uskaltanut enkä halunnut vielä kovasti hankkia, harmittaa sitten vaan enemmän jos käy kurjimmat vaihtoehdot toteen. Kaksi petiä ja yksi viltti kuitenkin jo löytyy, eli täysin ennakkoshoppailematta en ole pystynyt olemaan. Tämä odottaminen on vaan niiiiiin...niiiin... en oikein tiedä. Samalla ihanan jännittävää ja odottavaa, mutta samalla niin hermoja raastavaa. Peukkustempitykset emolle että tulee terveitä lapsukaisia ja paljon :).
Lue lisää »

perjantai 25. tammikuuta 2013

Hiusten värjääminen kotona (paketti)viinimarjalla - eka kerta!

Tyvikasvun voi paikallistaa Marsista asti, luumu alkaa muuttumaan harmahtavaksi ja oma punainen hiusväri muistuttaa olemassaolostaan läpipuskemalla hiuskerrosten läpi. Kiitos hiusten pituuden, leikkausmallin ja pyörteiden ei tyvikasvu ole ihan heti kaikille tyrkyllä. Karu totuus paljastuu kuitenkin lintuperspektiivissä otettuja valokuvia katsellessa. Nyt sitä väriä ja vähän äkkiä!

Photobucket

Lissabon on edullisten (kauneus)tuotteiden kaupunki eivätkä kauppojen hiusvärit olleet poikkeus. Lämmin aurinko oli tainnut sekoittaa pääni totaalisesti, sillä halusin kokeilla hiusteni värjäämistä ensimmäistä kertaa ikinä ihan itse. Mitään sellaista katastrofia ei voisi käydä mitä oma luottokampaajani ei voisi jälkeenpäin korjata jos homma menisi ihan hiusmöröksi.

Päässä pyöri silti pieniä kauhumielikuvia: päädynkö kuppaisen päänahkani kera Iltapuluun, lähteekö väri (tai hiukset) ensimmäisen hiuspesun kera viemäriin, kasvaako hiuksistani yksisilmäinen poni vai olenko jopa ihan tyytyväinen lopputulokseen?

Photobucket

Lissabonissa Rossion aukiolla (Praça do Rossio) sijaitsevan teatterin (Teatro Nacional de Dona Maria II) läheisyydestä löytyy muutaman kenkäkauppataivaan lisäksi myös laajan valikoiman Drugstore.

Liike oli todella sympaattinen, hyllyiltä löytyi paikallisia sekä kansainvälisiä markettimerkkejä ja valikoima oli erittäin laaja myös selektiivisten tuotteiden osalta. Yksi myymälän seinistä oli pelkästään täynnä hiusvärejä kaikissa mahdollisissa -ja mahdottomissa- sävyissä. Useammat luumunsävyiset pakettivärit näyttivät liian punertavilta, joten päätin napata mukaan hieman viileämpään luumuun/violettiin taittavan sävyn. Oma punaisuuteni pohjalla takaa kuitenkin lämpöisen lopputuloksen, eli tuskin saisin hiuksistani ainakaan liian kylmänsävyiset.

En yleensä Garnierin tuotteita osta, sillä kaikki Garnierin ihonhoitotuotteet ovat tehneet ihostani ihan hirveän tuntuisen ja ihosta on tullut ryynimäinen. Ihoni ei ole ikinä reagoinut sillä tavalla mihinkään tuotteeseen, vaikka kyseessä olisi kasvoilleni liian hoitavakin tuote. Siispä yhdistelmä Garnier + päänahka + värjääminen kuulosti suurelta varoitusmerkiltä, mutta hei vain elämää halihalipuspus vai miten se oli?

Photobucket

Garnier Nutrisse Ultra Color 3.16 "Ultra Violinos" kuulosti sopivalta, ja paketin sivuosan tummalle tukalla lupaama lopputulos näytti juuri sopivalta. Tummassa tukassa ei voi mennä värjäyksen kanssa pahasti pieleen, siitä tämä on kyllä helppo väri. Punakuparitummaruskeaoranssijne-tukkakauden aikana kauppavärjäys ei käynyt koskaan mielessänikään. Hiusväri ei saa olla edes jotenkin sinnepäin, sen pitää olla just eikä yhtään vähempää. Viime kesän toffeekokeilu meni ihan silkan testaushalun piikkiin, mutta ei siitä sen enempää x).

Hintaa väripaketilla oli muutama hassu euro. Suomihinnat nähtyäni (kymmenen euron toisella puolella?) taidan hamstrata väripaketteja seuraavalla kerralla useamman kappaleen mukaani :D.

Photobucket

Paketin mukana tuli hehtaariohjeet mm. tyvivärjäykselle, kokovärjäykselle, dippivärjäykselle, pikavärjäykselle jne. Pyhpah ei yhden värin laittaminen päähän vaadi mitään ohjeiden lukemista, kuinka moniulotteista semmoinen homma voisi edes olla?

Tein allergiatestin käsitaipeelleni ihoin ohuimpaan kohtaan ja värin omaa muistikkaläikkää lukuunottamatta ei tapahtunut eikä tuntunut mitään ylimääräistä. Päähän siis!

Väriaineen pursotus isompaan purkkiin, tiukka sekoitus, hanskat käteen ja väri päähän. Väri levittyi yllättävän hyvin eikä lähtenyt yhtään valumaan. Päänahkaa ei kirvellyt, eli homma taitaakin mennä ihan nappiin. Annoin hiuksien muhitella ensimmäisen värikerroksen alla ehkä 20 minuuttia ja sitten loput päähän ja muhikohan ne puoli tuntia? Tunti siihen meni kai yhteensä aikaa (ai mitenniin kieli poskella ja fiilis korkealla?).

Photobucket

Odotusajan päätyttyä "pesin" hiukset paketin mukana tulleella hoitoaineella joka tuoksu oikein hyvälle. Ei valitettavasti kuitenkaan tarpeksi että se olisi peittänyt värjäysaineen hajun seuraavilta päiviltä...

Mustaviinimarja/viiniherukka-sävy oli aika kiva! Tukasta tuli kiiltävä, jälleen tumma ja... no kaikki se violetti stoppaantui peittämään tyvikasvua :D. Tottakai violettia meni myös koko päähän, mutta tottakai vaaleasta tyvikasvusta se erottuu parhaiten. Eli vaaleampaan tukkaan jos olisin värin lätkinyt, olisi päästä tullut kauttaaltaan violettimusta mikä olisi ollut jopa tämmöiselle violettia rakastavalle vähän liikaa.

Minulla kun tätä hiuskerrosta riittää, niin omaan silmääni en tuota violettia shiftausta juuri huomaa muualta hiuksista vaikka tiedostan sen olemassaolon. Kun nostan noin puolet hiuskarvoista ylös, violetti näkyy myös latvoissa ja muualta. Nyt kun isken kaikki hiuskarvat paikoilleen violetti hukkuu tumman sekaan. Minua se ei kuitenkaan haittaa, lopputulos oli enemmän kuin miellyttävä :). Kyllä se violetti hieman sieltä shiftaa kun katsoo hiuksia valon/auringon osuessa niihin tietystä kulmasta.

Photobucket
Pesemättömät kädet

Kököistä Color Mask -kokemuksista yksi+kaksi ja kolme huolimatta päätin ostaa tähän talouteen vielä neljännen Color Maskin. Tällä kertaa ihan oikeasti viimeisen. Sävy Plum lupaa violettia ja viileää sävytettä tummalle tukalle.

Vihaan hanskojen pitämistä. Oli ne sitten ulkoilu-tai värjäyshanskat. Aikani jaksoin tuhrata sävytettä hanskat kädessä, mutta koska tarvitsen kirjaimellisesti näppituntuman heitin rukkaset nurkkaan ja jatkoin Plumin levittämistä paljan kätösin. Sävy lähti suurimmaksi osaksi iholta pois saippuavedellä ja kynsilakkapoistoaineella, mutta kyllähän sormet näyttävät taipeista ja ranteen puolelta että olisin syönyt juuri äsken muutaman mustikan :). Kyllä tämä viimeistään seuraavana päivänä on ihosta kaikonnut aikaisempien sottauskokemusten perusteella.

Photobucket

Laitoin sävytettä kahteen kertaan pelkästään otsatukkaan, koska haluan sen lisäshiftaavan muuta päätä enemmän violettiin. Tarkkasilmäinen huomaa pikkuisen eron.

Photobucket

Ensimmäinen kotivärjäys takana, ou jee! Kyllä nyt on kokeneempi olo ;). Voi silti olla, että seuraavalla leikkuukerralla pyydän luottokampaajaani kehittämään tähän jonkun kivan uuden luumusävyn siinä samalla ~
Lue lisää »

lauantai 19. tammikuuta 2013

Kello kello kuvastin, ken on ranteissa kaunehin?

Omistan kolme rannekelloa.

Ensimmäisen rannekellon sain vanhemmiltani joskus ala-asteella, pitihän ahkeralla koululaisella nyt kello olla ja halusin semmoista niin kovasti. Ranneke oli musta ja kello kultainen ja sisus tottakai valkoinen mustilla viisareille. Se oli maailman upein!

Kellon käyttö kuitenkin loppui jossakin vaiheessa. Ei tuntunut enää luontevalta pitää jotakin ranteessa kiinni.

Photobucket

Ehkä noin puolitoista vuotta sitten ostin Virveltä hopeisen GUESSin rannekellon. Kellosta oli jo valmiiksi lyhennetty aka irroitettu pari palaa pois minkä ansiosta se oli juuri passeli laiheliiniranteelleni.

Tykkäsin kellosta kovasti, se oli kuin nätti hopeakoru eikä se näyttänyt liikaa kellolta. Sopivasti tyylikäs mutta ei liian blingi eikä "fashionista".

Käytin kelloa melko ahkerasti, mutta sitten senkin käyttö jäi. Lopulta se ei enää sopinut tyyliini kovinkaan hyvin, vaikka kyllähän sen halutessaan saa sopimaan.

Photobucket

Nyt vuoden kellottoman kauden jälkeen ihastelin Glitterissä monet kerrat niittirannekelloa ja jos kelloa olisin hankkimassa niin hankkisin sen. En kuinkaan ole -todistetusti- kelloihminen, eli luultavasti tämäkin jäisi korulaatikkoon lojumaan.

Glitteriin tuli tammikuussa -75% alennusmyynnit ja huomasin niittikellon kuuluvan myös aletuotteisiin! Alennuksen jälkeen kellolle jäisi hintaa vain 9€, eli ei kallis koru mahdolliseen satunnaiseen käyttöön.

Enhän minä kelloa ajannäytön takia hommannut vaan tuon rannehihnan, se on niin hieno ketjuineen päivineen. Kello ei näytä kellolta, vaan rannekoruryppäältä missä sattuu olemaan kello.

Photobucket


Tik tok, tic tok

Photobucket

^ ranne kääntyy minulla pikkaisen yli, ihan nurinkurin menee näköjään koko käsi o_o.
Kaverini opetti minulle, että kelloa pidetään siinä kädessä millä ei kirjoita (armeijassa opittu). Muuten se on kokoajan tiellä.
Minä olen pitänyt kelloa kyllä aina kirjoituskädessäni, hmmm?

Käytättekö te kelloja? Ja sujahtaako kello kirjoituskäteen vai siihen vieraampaan?
Lue lisää »

perjantai 18. tammikuuta 2013

Mr. Pandan perjantai-yllätys

En ole ällösiirappinen ihminen ja vaikka minulle tehtäisiin kuinka kivaa hemmottelua tahansa, niin en ole persoonana sellainen kuka hehkuttaa ja ihkuttaa sitä ympäriinsä. Jotkut kaverini tekevät sitä ihan kokoajan ja luontevasti, itse en ole sellainen yhtään.

Nyt kävi kuitenkin juttu josta on pakko kirjottaa ja pakko päästä hehkuttelemaan miten ihana ihminen voi toiselle olla. Tämmöiset jutut merkitsevät oikeasti enemmän kuin siirappiset lauseet auringonlaskun aikaan.

---------------------------------
Pohjustusta:

Asun epävirallisesti uudessa asunnossa. Omat huonekaluni ovat vielä edellisessä asunnossani, sillä tähän uuteen asuntoon olemme tilanneet pintarempan. Täällä uudessa asunnossa on pelkästään mieheni tavarat sekä huonekalut. Omia huonekalujani on vielä turha tänne raahata tielle ennen kuin remontti on valmis. Täällä uudessa asunnossa minä suurimmanosan aikani kuitenkin vietän.

Tästä väliaikaisesta järjestelystä johtuen täällä uudessa asunnossa on vain päivittäin -ja vähän useammin- tarvitsemiani tavaroita ja vaatteita. Omaa työpöytää, meikkipöytää, vaatekomeroa, lipastoa tai mitään muutakaan säilytyspaikkaa minulla ei ole eli kaikki tavarani ovat huiskinhaiskin siellä sun täällä pitkin makuuhuonetta. Mitään säilytystiloja emme ole vielä hankkineet tänne, koska remontti. Vasta sen jälkeen on järkevä ostaa vaatekaapit makuuhuoneeseen. Miehen tavarat ovat muutamassa lipastossa.

Se, että en saa omille tavaroilleni omaa paikkaa ja ne ovat missä sattuu saa hermoni kireälle, erittäin kireälle :I. Se, että minulla ei ole omaa työskentelypistettä eikä meikkausnurkkaa saa savun nousemaan korvista. Kamat ovat siellä sun täällä, ja hiukset laitan nykyisin esimerkiksi eteisessä ison peilin ääressä. Makuuhuoneen vaatekaappien peilejä odotellessa... Meikkaan olohuoneen ikkunalaudalla patterin edessä mikä saa hien valumaan jo pelkästä ajatuksesta. Kyllä tämä kodilta tuntuu, mutta ei kuitenkaan tavaroiden osalta. Vähän kuin olisi kylässä omassa kodissa, en osaa sen tarkemmin selittää.

Miehen lähdettyä töihin tulee hänen työpöydälleen läppärin mentävä aukko, vuoronvaihto kun hän palaa takaisin kotia.

---------------------------------

Tiedättekö sen olon kun kaikki pienet jutut ärsyttävät ja kerääntyvät ja lopulta tekisi mieli vain huutaa?

Nousin tänään väärällä jalalla. Meikkasin hien nostattavan patterin edessä (juu en sammuta sitä varten), siirryin eteiseen kähertämään tukkaa GHD:lla ja juoksin välillä kylppäriin hakemaan vanulappuja. Pyykit eivät olleetkaan vielä kuivuneet (rikki mennyt kuivausrumpu vasta tuloillaan...) eli työvaatesuunnitelmat uusiksi. Etsin paitaa monesta eri vaateläjästä mutta haluamaani ei vaan löytynyt sitten millään. Kolautin varpaani rumaan pois lähtevään kynnykseen ja sen jälkeen ärsytti ihan kaikki. Remonttimiehet jotka eivät ole vielä tulleet käymään vaikka piti jo, lemmikkimme jonka piti jo syntyä kohta mutta jonka emä onkin valeraskaana eli surkujensurku ja lisää odottelua ja sormet ristissä oloa, huonoksi osottautunut testattavaksi saatu shampoo joka jätti mähläsen olon hiuksiin eli kamala tukkafiiliskis vielä ja mikähän muu asia vielä.

Mies-raukka sattui olemaan kotona, ja kenellekkäs muulle olisin raivoani purkanut? Voi kun ne hetket pystyisikin nielaisemaan ja puremaan hammasta eikä esimerkiksi kiroamaan kaiken mitä Suomi pitää sisällään ... Onneksi miehelläni on lehmänhermot ja hän tietää että tämä menee yhtä nopeasti ohi kun on alkanutkin.

Lähdin töihin myrskypilvi pääni yläpuolella ja säksätin asiasta vielä työkaverilleni ja surkuttelin että miksi hermoni ovat näin kireänä. Hänellä on remonttihelvetti irti itselläänkin (ja vielä astetta pahempi), ja hn tiesi tasan tarkkaan miksi nyppii ja kiukuttaa kaikki turha ja olematonkin juttu. Olo keveni, kiukku laantui ja laitoin miehelleni tekstiviestin.

Hieman nolona tulin työpäivän päätteeksi uudelle asunnolle ja mies oli tekemässä lähtöä töihin. Sitä ennen hän halusi kuitenkin näyttää pari juttua mitä oli muutaman tunnin poissaoloni aikana saanut aikaiseksi:

Photobucket

Asunto oli ensinnäkin siivottu ja kaikki tavarani olivat lattialta hävinneet. Makkarista mies oli tyhjentänyt omaa vaatelipastoaan ja laittanut kaikki minun lattialla ja matkalaukussa olleet vaatteeni sinne järjestykseen. Vaatteiden kohdalla oli myös teippipalaset :').

(Liehujutut ovat kuulemma batwing-paidat ynnä muut mistä ei hengarissa näe heti mikä se on)

Suurin yllätys odotti olohuoneessa:

Photobucket

TYÖ- JA MEIKKAUSPÖYTÄ!

Väliaikainen mutta silti. Tilaa, läppäri oli asemissa, meikit siististi (!?), tärkeät paperit kansiossa (kansiossa!?) ja Mamegoma tuolilla. Mies oli vielä kokannut karppipitsaa hankkinut pepsi maxia.

Photobucket


Jalat ovat mieheni käytössä olevasta syntetisaattorista irroitetut ja niiden päälle on vaatekomerosta irroitettu hylly pöytälevyksi :').

Itkuhan tässä tuli.

Photobucket

Pöydän alta löytyi myös kylppärissä/eteisessä pyörineet vanulaput, GHD ja hiusharja. Vanhasta pahvilaatikosta oli taiteiltu vanulapuille yms kuivaroskille roskakori.

Mitä tähän voi edes kommentoida?




Hani, jos satut täällä blogissa käymään niin Sinä se oot *klik*.

Ihanaa perjantaita kaikille lukijoilleni!
Lue lisää »

torstai 17. tammikuuta 2013

Ajatuksia ripsipidennyksistä, kyllä vai ei?

Photobucket
Uimarannalla auringon ja miehen syleilyssä

Portugalissa ihmiset olivat ihan ihmeissään kun ruskeasilmäisten valtavirrasta saattoi bongata vihreäharmaakeltasilmäisen henkilön. Täällä Suomessa silmäni näyttävät lähes aina harmaasinikeltaisilta, mutta auringon vähänkin paistaessa silmäni vihreä väri tulee keltaisen kanssa voimakkaasti esille. Portugalissa auringosta sai nauttia kokoajan ja useinkin huomasin pysähtyväni heijastavien näyteikkunoiden tai peilien eteen ihastelemaan vihreäkeltaisia silmiäni ^______^.

Mieheni kertoi ihastuneensa minun katseeseeni ensimmäistä kertaa tavattuamme. Paikkana oli 3T rautiovaunu, eli silmäni tuskin kylpivät vihreäkeltaisuudessaan. "Sulla oli niin veikeä katse, sellainen pysäyttävä ja tommoset erikoiset sinertävänharmaat silmät!".

Muutamien muidenkin saamieni silmä- ja katsekehujen saattamana halusin korostaa silmiäni ja katsetta vielä enemmän. Ripseni ovat kuulemma pitkät (8-9mm) ja niitä on paljon ja ne ovat paksuja. Silti en tunnu saavani haluamiani viuhkaripsiä vaikka käyttäisin mitä pulleuttavia ja näyttävyyttä tuovia ripsareita. Ainoastaan liimaamalla pidemmät irtoripsitupsut silmän ulkonurkkaan olen tykännyt kaikista eniten lopputuloksesta.

Leikin ajatuksella hankkia bloggaajari- eikun siis ripsipidennykset.

Photobucket

Ripsipidennyksien vakinaistuttua Helsingin katukuvaan minulle on iskenyt niistä kuitenkin ähky. Kulmakarvoihin asti ylttäviä solmussa olevia hämähäkkiripsiä tuntui olevan jokaisella ruokakaupan kassatytöllä, vaateliikkeen myyjättärellä, kahvilatyöntekijällä, asiakkaillani... ihan kaikilla! "Hei mikä roska sulla on tossa rips- ai se onkin irtotimantti joo ei mitään sittenkään".

Sopivasti näyttävät viuhkaripset ja siistillä lopputuloksella ovat kauniita, mutta niitä näkee harmittavan paljon. Valitettavasti usein törmään täysin tasapitkiin superhentoisiin tai liian raskaisiin 16mm ripsipidennyksiin jotka menivät silmän ulkonurkasta aivan liian "pitkälle" alas (eli liian pitkää ja liian suurta määrää laitettu ulkonurkkaan) tehden silmistä alakuloiset ja jopa surulliset. Kurjalta näyttää myös silmät missä on enää vain viisi irtokarvaa kiinni (plus se timanttikoriste) ja nekin ovat tuhannen solmussa keskenään. Lähialepan kassaneidin -vähintään- puolen metrin irtoräpsyt saavat otsatukkani lentämään niskaan hänen kysyessä S-korttini perään silmiä nätisti räpytellen. True story.

Photobucket
Alaripsissäkin on ihan mukavasti pituutta

Tykkäisin laittautumista vähällä vaivalla ja lyhyessä ajassa. Tykkäisin kun saisin jättää yhden meikkausvaiheen väliin lähtiessäni töihin. Tykkäisin näyttää huolitellulta ja laitetulta vaikka en olisi tehnyt naamalleni mitään.

Vaaleilla ripsillä tämä ei ole mahdollista, minun pitää aina pistää silmät päähän (kajaalia sekä ripsaria) ennen kuin lähden ihmisten ilmoille. Minulle ei ole ongelma lähteä silmättömänä lähipostiin tai ruokaostoksille, mutta kun valjuus silmissä :/. Ilman rajauksia silmäni ovat vain kaksi pallukkaa jotka ovat isketty päähän kiinni.

Kulmakarvojen vaaleuden ja niiden meikkaamisen voi skipata kestovärjäyksen (ammattilaisella tai kotona), avulla, mutta ripsissä kestovärjäys tekee vain ohuen rajauksen silmilleni ja pohjasävyn karvoille valmiiksi. Kulmaluuni haukkaa ripsistä ison palan, eli joudun "pohjasävyn" jälkeen iskemään vielä kunnon riparikerrokset että karvat tulevat kunnolla esiin.

Olen myös laiska pesemään ripsarimeikkejä iltaisin silmistä pois. Siinä missä nassu käydään kasvovedellä ja vanulapulla sipaisten läpi, pitää ripsiä hinkkailla hankkailla ja painella.

Rutiinillahan nuo hommat menevät jo monen vuoden kokemuksella, mutta fantasioin silti salaa että voisin jättää kaikki yllämainitut asiat tekemättä.

Photobucket

Puheita joihin joihin olen törmännyt ja jotka saavat monet luopumaan pidennyshaaveistaan sekä omat pohdinnat väittämien perässä.

"Omat ripset näyttää niin paljon surkeammalta pidennysten jälkeen!"
- No eikös sama efekti tule kun on esimerkiksi pitänyt illan/päivän irtoripsiä ja vedät päivän päätteeksi ne silmistä irti? Tai putsaat ripsatut ripset silmämeikeistä luonnontilaan? Entäs kun otat hiuspidennykset pois hiuksistasi ja peilistä katsoo pelkkä oma liru (lue oikeasti paksu) hiuspehko?

Ihminen tottuu yllättävänkin nopeasti uusiin asioihin, niin tottakai entinen korostuu sen jälkeen vielä enemmän. Ei pelota, seuraava kysymys.

"Omat ripset kärsivät ja ne tippuvat kokonaan pois!"
- Ripsipidennykset oikein laitettuna ja tehnynä eivät tee hallaa omille ripsille. Panosta siis tekijään ja paikkaan, se kaikista halvin, nopein ja kaikillatavoin epämääräisin on tässäkin asiassa vaaranmerkki.

Samaan väitteeseen olen törmännyt myös hiuspidennysten osalta; "omat hiukset vaurioituu ja tippuu päästä kun ottaa pidennykset!". Tottakai jos liian ohkaisiin ja hentoisiin hiuksiin/ripsiin laitetaan liian raskaat karvat, niin kyllähän se oma karva surkuttelee siellä alla. Ota siis selvää eri tekijöistä, vertaile ja googleta. Paha kello kantaa kauimmas, eli negatiiviset käyttökokemukset löytyvät internetistä hyvinkin nopeasti.

"Ne on niin kalliit ku huolloissa pitää rampata kokoajan!"
- Huolloissa suositellaan käymään neljän viikon välein. Mikäli huollossa ramppaa "kokoajan", on se aina kirjaimellisesti rasittavampi vaihtoehto omille ripsille. Kuukaudessa on noin viisi viikkoa. Eli kerran kuussa minulla tulisi menemään huoltoihin rahaa 37-60€.

Ripsihuoltoon menevä raha menee aina johonkin - mihin ja koska on eri juttu ja riippuu tilanteesta. Ajattelin tätä ripseilyä itsekin alussa kalliina hommana, mutta eipä tuo nyt poikkea mitenkään "randomostoksesta" kun miettii mikä hyöty niistä tulee monessakin mielessä.

Olen työssäkäytävä ihminen eli sou vat?
Sitähän varten töissä käydään että voin tehdä rahalla saatavia juttuja mitä haluaa ja mistä pitää?

"Mitä jos se tekijä onkin ihan pee ja tekee rumat ripset!?"
- Kuinka monta kertaa olet käynyt pettymässä eri kampaajalla, hammaslääkärissä, lääkärissä, sisustussunnittelijalla, treffeillä tai vaikka huonoilla festareilla ennen kuin se oikea on osunut kohdalle? Niin.

Kannattaa googletella, kysyä tutuilta ja vaikka ihan tuntemattomaltakin että hei missä käyt jos bongat kadulla ihanat viuhkaripset.

"Kai sä tiiät että kun laitat luomiväriä niin sen poispeseminen on ärsyttävää pikkutarkkaa nussuttelua?"
- Niin on moni muukin asia tässä elämässä, että ei kun hymy pi- eikun pyllyyn ja hommiin!
(Kiitos eräs tv-sarja tästäkin aivomadosta)

"No entäpä se sisäinen kauneus?! Toi on niin feikkii!12"
Creepy Willy Wonka
Lue lisää »

perjantai 11. tammikuuta 2013

Lushin kanssa kylpyammeessa - testissä kylpyvaahdot

Asunto johon olen muutaman kuukauden päästä muuttamassa pitää sisällään kylpyammeen \^___^/. Pienenä lapsena minut houkuteltiin aina "tylsempään" mummolaan siellä olevalla kylpyammeella. Aikuiset juttelivat olohuoneessa tylsiä aikuisten juttuja ja minä pääsin leikkimään leluillani isoon kylpyammeeseen! Venyvät mummolakäynnit muuttuivatkin nopeasti todella kivoiksi, mitä pidempään aikuiset juttelivat ja joivat kahvia niin sen pidempään ammeleikkini saivat kestää. Iho tuhannen rutussa saatoin viettää ammeessa aikaa jopa kolme tuntia. Aina välillä isä tai äiti kävi kylpyhuoneen ovella koputtelemassa ja huikkaamassa "ootko vielä hengissä?". Myöhemmin mummo joutui sairaalaan ja kylpyammereissut loppuivat. Mummon siirtyessä ajasta ikuisuuteen muuttui kylpyhuonetuoksu lämpöiseksi muistoksi.

Nyt aikuisena ja kylpyammeen tulevana omistaja olen niiiiin innoissani! Olen asunnossa säännöllisen epäsäännöllisesti asunut jo jonkin aikaa, ja hemmottelen itseäni kylvyillä aina silloin tällöin. Yleensä silloin kun haluan ottaa stoppia kiireestä ja viettää hetken aikaa ihan vaan paikalla oleillen. Minulle kenelle keskittyminen yhteen asiaan ja pelkkä makoilu on joskus tosi haastavaa niin nämä hetket ovat pelkkää luksusta. Minä kun en osaa vaan makoilla rentona paikoillaan, mutta kylvyssä se onnistuu - ehkä pienen oheistoiminnan kera eli ipadilla samalla surffaillen tai leffaa katsoen. Jääkylmä skumppa tietty kruunaisi koko ammeidyllin, mutta minä kaadan lasiini mieluiten Pepsi Maxia.

Lokakuussa kävin Lushin joulutuotteiden lanseeraustilaisuudessa ja sain tapahtumasta mukaani Father Christmas -kylpypalleron ja siitähän se koko ajatus muidenkin kylpyjuttujen hankkimisesta sitten lähti.

Photobucket

Father Christmas
"Nyt voit tipauttaa pukin ammeeseen ja katsoa kuinka se saa aikaan joulun taikaa… Tämä pallo suhisee värjäten veden joulunpunaiseksi ja perinteisen vihreäksi. Ammeesi täyttyy mandariinistä, bergamotista ja appelsiininkukasta. Karkota turha joulustressi ja lataa pattereitasi rauhallisessa kimaltavassa kylvyssä!"

Photobucket

Heitettyäni pukki kylpyveteen alkoi pallero pyörimään villisti pitkin kylpyammeen reunoja jättäen jälkeensä vaaleanpunaista vaahtoa. Pallon murentuessa lisää alkoi sisuksista sihisemään vihreää väriä ja ihastuttavia punaisia glitterihippuja ^-^. Lopuksi pallero pyöri paikallaan muuttuen kokonaan vihreäksi.

Lopputulos: Hulk-kylpy kera punaisten glittereiden. Kuvasta glitterit näkyvät heikosti, mutta glittereitä oli ihan joka puolella ammetta (etenkin ammeen reunoilla) ja kylpyvesi kimalteli kauniisti. Käytin Lushilta saamani kylpypallon melkein heti, ja blogikaveriltani saadun toisen pukkipalleron nautiskelin pari iltaa ennen jouluaattoa. Hulk-kylvyn ihana rentouttava tuoksu sai vaipumaan melkein päivänokosille asti. Kolme tuntia vierähti molemmissa kylvyissä, aivan kuin lapsena :).

Kylpynautiskelun jälkeen olin varautunut hinkkaamaan glitterihippuja niin iholta kuin ammeesta pois juuresharjan kera, mutta suureksi ilokseni kylpyveden laskemisen jälkeen kaikki glitterit seurasivat kiltisti vesivirtaa ja päätyivät suoraan viemäriin. Pieni glitterikasa parkkeerari toiseen päähän ammetta, mutta käsihanalla avittamalla seurasivat muita myöhemmin perässä. Ammeeseen ei jäänyt yhden yhtäkään glitteriä kiinni. Glitterit eivät myöskään jääneet iholle juuri laisinkaan, muutaman hipun suihkuttelin suihkun yhteydessä pois. Aamulla tyynyltäni löytyi ehkä kaksi hippua? Saattoivat olla hiuksissa.

Photobucket

Photobucket
kuva: lush.fi
Kuutamo- kylpyvaahtoviipale
"Laita tämä kylpyvaahtoviipale puoliksi: puolet ovat lapsille jouluaatonattona. Rauhoittava sininen vesi ja lempeät tuoksut auttavat nukkumaan silloinkin, kun mieli on täynnä jännittävää joulun odotusta! Toinen puoli on aikuisille. Jasmiini ja ylang ylang ovat aikuisille afrodisisia, sensuelleja tuoksuja. Murenna juoksevaan kylpyveteen, niin saat ihania tuoksuvia vaahtokumpuja sekä illanhämynsinisen, rauhoittavan kukkean tuoksuisen veden."

Luin "ohjeet" vasta jälkikäteen ja viskasin koko helahoidon kylpyammeeseen. Kylpyhuone täyttyi voimakkaalla hajulla, minulle tuli siitä mieleen vanhojen rikkaiden naisten jasmiinille tuoksuva parfyymi. Vaikka tuoksu oli minun nenääni liian tunkkainen, niin siinä oli kuitenkin jotain mikä hieman rentoutti mieltä.

Onneksi ehdin käyttämään Kuutamon ennen kuin sairastuin viikko ennen jouluaattoa norovirukseen. Ei olisi nimittäin Kuutamokylpy houkutellut enää sen jälkeen ollenkaan, sillä sehän näyttää aivan...*kylmät väreet*

Voin niin nähdä tuolla kylpyammeessa kellumassa kokonaisia makarooneja ja muita ruokia joita tuli kontallaan morjenstettua vessapytyn äärellä.

Photobucket
Photobucket
kuva: lush.fi

Golden Wonder- kylpypommi
Saanut inspiraationsa japanilaisista uuden vuoden lahjoista, jotka helisevät kun niitä heiluttaa. Niin helisee Golden Wonder:kin! Tämä oli megasuosikki viimevuonna. Kylpykokemuksesi kruunaa mielentilaa nostattava, pirskahtelevan sampanjamainen tuoksu, jossa on makeaa appelsiiniöljyä, konjakkia ja limeä. Ei siis ihme, että hyllymme tyhjenivät viimevuonna hurjaan tahtiin…

Tämä kylpyvesi oli aivan ihana, kuin olisi etelänmaassa ollut uiskentelemassa :). Vesi muuttui aivan kirkkaansiniseksi ja tuoksui appelsiinille ja limelle. Alussa heittäessäni palleron kylpyveteen se alkoi sihisemään ja päästämään pinkkiä, keltaista ja sinistä väriä. Pientä keltaisuutta ja pinkkeyttä näkyi ennen kylpyyn menemistä altaan reunoissa. Tykkäsin!

Photobucket
Photobucket
Lue lisää »

torstai 3. tammikuuta 2013

Meikkiostoksilla Portugalin appelsiinipuiden alla

Photobucket
Miltä teidän uusi vuosi näyttää?

Pandansilmin katsottuna se näyttti ja näyttää yhä edelleen ihanan aurinkoiselta ja oikein kauniilta :). Appelsiinipuut ovat täynnä herkullisia ja väriltään iloisia appelsiineja ja kaikissa kaupoissa on menossa ihan mielettömät alennusmyynnit \^_^/. Täällä kun on halpaa noin muutenkin niin nyt vielä alen aikaan tuntee itsensä ihan superrikkaaksi :D. 

Photobucket

Eilen kaupungilla pyöriessä mies johdatti minut tämmöisen aika ihanan liikkeen ovelle, olin kieltämättä ehkä lievästi kuvailtuna aivan täpinöissäni !! Sephoraneitsyys meni ensimmäistä kertaa viime vuonna Köpiksessä x 2.

Shoppailun ohella liikkeen sisällä ollut vartija aiheutti pientä huvittuneisuutta. Vartija pönötti ylväästi paikallaan ehkä viiden minuutin putkissa, ja lähti sitten siinä välissä aina pyörimään pitkin liikettä ja aina välillä saattoi nuuhkia hajuvesiä, kokeilla voiteita,  asetella tuotteita paremmin esille tai laittaa purkkirivejä suoremmiksi :'D.

Photobucket

Tuottreita kerääntyi ostoskoriinvmuutama kappale. Rikki menneen Cliniquen meikkipuuterin tilalle ostin uuden alle kolmella kympillä, joka oli jopa halvempi kuin tax freessa.

Ostin myös Sephoran kaksi myydyintä tuotetta eli kasvo- ja silmämeikin putsausaineet. Molemmat maksoivat yhteensä alle kymmenen euroa. Odotan innolla näiden myyntihittien testaamista. Herkänihon Meikkipuhdistusrätit olivat pari euroa, jotka ovat käteviä vaikkapa reisuun lähtiessä!

koira ja ankka (suklaa ja vanilja) ovat juttuja kylpyammeeseen (0,40€) ja pienet purkit ovat bosy washeja tuoksuista joista tykkäsin eniten. Näistä äöyn luultavasti ostamassa myöhemmin joistakin täydet versiot, pioni ja lagoon -tuoksut olivat enitrn mieleeni. Urban Decayn alennuksessa olleet luomivärit houkuttelivat kovasti, mutta pidid pintani ja päädyin osatmaan vain Sephoran Dark Star No. 96:n kolmella eurolla Sephoran alennusmyynnistä! Ostin myös Urbani Decayn suuresti ylistetyn 24/7 waterproof liquid eyelinerin, jonka sävynä Retrogarde, joka on tumman violetti glittereillä tehostettuna.

Mitä te olette Sephoralta ostelleet?

Photobucket

Aamupala on nautittu ja on aika lähteä kerämään rannalta simpukoita :).
Lue lisää »