lauantai 31. joulukuuta 2011

Joululomani (sis. kynnet x 2, Mr. Maastonakki sekä ällö kynsikoriste)

Photobucket

Vuoden 2011 viimeistä vuorokautta viedään :). Ennen siirrymistä jälleen "oikeiden" blogijulkaisujen pariin (pois tylsistä lifestylejutuista) haluan rykäistä kuvamuodossa otteita joululomastani.

Kuvat on otettu uutukaispokkarillani (Canon Ixus HS 230) joita saimme Canonilta Kauneusbloggaajien tapahtumaan (oma fiilistelypostaukseni tulossa hitaachti mutta varmasti!) testattavaksi. Ihastuin näppärään pokkarimalliin sen verran palavasti että pitihän sellainen hankkia omaksi. Kerrankin voin sanoa toimivan aikamääritelmän eli ensi vuonna lisää kyseisestä pokkarimallista ^_^.

Photobucket

Lähtiessäni Helsingistä 24.12 sää ei poikennut juurikaan viime kuukausista, eli vettä tuli tuttuun tapaan kuin ämpäristä kaatamalla. Onneksi määränpäässä minua odotti valkoinen joulu :).

... Joka sitten olikin jo historiaa seuraavana päivänä kiitos yöllä tulleen vesisateen. Ei ole vuodet veljiä keskenään.

Photobucket

Lumi-efektin testaamista, eli lumen pitäisi näyttää kuvissa tällöin luonnolliselta. Efekti auttoi ikuistamaan jouluvalot luonnollisina jotka normaalissa kuvaustilanteessa hieman kellertivät.

Photobucket

"Eipä olla muuten nähty aikoihin, saat siis paljon pusuja!"

Photobucket

"mammaa, eikö voisi edes vähän maistaa?"

Photobucket

"no mutta kun minä näännnnnnyn minua pidetään nälässä varmana pidetään.....:("

Photobucket

"no koskas se joulupukki oikein tulee?"


PhotobucketPhotobucket

"tuleeko se nopeammin jos tulen sun jalkojen väliin odottelemaan?"

Photobucket

"say cheese!"

Photobucket

"mammaaa minua nöyryytetään!"

Photobucket

Joulukinkun leikkaamisen virallinen valvoja.

Photobucket Photobucket

(Noomnomonomonom)

Photobucket

"JEE pukkipukkipukki!"


Photobucket

"olisiko tämä paketti minulle?"

Photobucket

"no olihan se, tännetännetänne!"


Photobucket

"tätä mieltä olen btw sinun paketeistasi"


Photobucket

"Joko sinä jo lähdet?"

Photobucket

Joulupäivänä minut yllätettiin synttärikakulla :]. Täytän viikon päästä vuosia ja äiskä tietää etten kuitenkaan saa Helsingissä -tai ylipäätänsä keneltäkään muulta kuin äiskältä- yhtä hyvää kakkua niin pitihän minulle sitten sellainen tehdä ennakkoon ^^. Meillä on tosiaan perinteenä että saan aina samanlaisilla täytteillä tehdyn kakun joka synttäreillä, se vaan on niiiiin hyvää ja parasta. Koristeena tällä kertaa piparimurskaa sekä marmeladeja namnaman.

Photobucket

Uskollisesti aina kaikilla reissuilla mukana oleva läppärilaukku (lue kangaskassi).

Photobucket

Äiti halusi ottaa Mr. Maastonakin lisäksi myös minusta kuvia...

Photobucket

Joulukukka

Photobucket

Nopeasti katsottuna nämä kaikki näyttävät apteekkituotteilta, hah.

Joululoman ostokset:
- syväpuhdistava shampoo (elämäni ensimmäinen!)
- aspiriinia
- huulipuna
+ kahdet iiihanat kengät (huom Shiny [sen mielestä minun pitäisi ostaa enemmän korollisia kenkiä] vieläpä koroilla molemmat!)

Photobucket

Pihalla sijaitseva puulämmitteinen sauna <3

Photobucket

Korostettu Väri -efektillä kikkailua. Limevihreät Lumenejutut sain joululahjaksi.

Photobucket

Äiskä halusi itselleen kynnet. Tein kynnet jotka mätsäsivät äitylin minulta saamien korvakorujen (hopeiset sydämet joissa mustahopeisia ns ruutuja + musta helmi) kanssa.

Reaktio jonka aiheutti apuvälineenä käyttämäni dotting toolin kaivaminen kynsipussukasta:
"APUA ei kai tuolla neulalla pistellä tai tökitä mitään!?"

Photobucket

... Äiskä myös auttoi kynsien valmistuttua kynsitarvikkeiden pakkaamisessa x).

Photobucket

Mukana joululomallani oli myös Canonilta testiksi saamani pikkuruinen Selphy-tulostin ^^. Tästäkin juttelen teille lisää ensi vuoden puolella.

Photobucket

Omat joulukynteni olivat kaikki erilaisia, ja kuvaushetkellä ne olivat olleet noin yli viikon ja eivät ehkä enää niin freesissä kunnossa. Joulukuusesta esimerkiksi oli alaoksien kultainen "jouluvaloketju" irronnut ja kynnetkin olivat ehtineet jo jonkin verran tyvestä venähtämään pituutta. Pikkurilleihin liimasin valkoiset rusetit - tai ainakin luulin niiden olevan kun hämärässä eräs yö kynnet taiteilin.

Seuraavana päivänä rusettien todellinen väri paljastui ja....yhh. Ajattelin kuirenkin selviäväni kellertävistä ruseteista joulun yli enkä jaksanut alkaa niitä siksi turhaan repimään pois.

Photobucket

Kävin lahjoittamassa blogimiitistä saadut Lumenen miestuotteet M:lle ja manasin samalla pissavärirusettejani.

Virhe.

"niin siis onko nuo rusetit sun mielestä pissanvärisiä vai onko ne kenties saanu vähän väriä vessareissulla ;)?"

....
......
........
..........

Arvatkaa tuliko kiire repimään rusetit irti? Yöök nyt en voi enää ikinä edes harkita keltaisten rusettien käyttöä missään kynsikoristeluihin liittyvässä - tai ylipäätänsä missään. Kiitos vaan M tästä ihanasta mielikuvasta :D.

Photobucket

Nakitin M:n tästä hyvästä valokuvaushommiin.

Photobucket

Sen pituinen se.

Ps. Maastonakin nimi ei ole oikeasti Mr. Maastonakki :D
Lue lisää »

keskiviikko 28. joulukuuta 2011

Rauhatonta joulua ja kiireellistä uutta vuotta

Joulu ja rauhoittuminen tykkäävät kulkea käsikkäin. Aaton kiire ja häsellys vaihtuu seuraavan vuorokauden puolella paikallaan laahaavaksi hitaudeksi.

Käperrytään siihen kuuluisaan sohvannurkkaan ja pistetään joululahjaksi saatu hömppädvd-boxi pyörimään ja puhallellaan kädessä lämmittävään teemukiin. Indiskasta ostettuun mukiin mahtuu koko pää tai kämmenissä pidellään vaihtoehtoisesti koko kansan rakastamaa Taikaa. Lusikalla tehtyä kilistelyääntä ei pidä unohtaa, käpertymisharmonia on muuten heti sirpaleina.

Photobucket

Miksi joulu tuntuu nykyisin suorittamiselta ja siitä kympin arvosanoilla selviytyminen hyvän ihmisen merkkinä? Ai kamala jos unohdat joulupöydästä herneet tai laatikko ei ole tarpeeksi rapsakka pinnasta. Syömisessäkin on mahdollisuus epäonnistua jos et vedä itsellesi kuolemaähkyjä tai jos laatikkoruuat eivät maistu.

Jos en halua (lue malta) mennä sohvalle käppyrälle tai viettää vuorokauden jokaista minuuttia läheisten ympäröimänä, olenko epäonnistunut ja pilannut joulun kaikilta?

Luojan kiitos tänä jouluna ei tarvinnut kiertää sukulaisten identtisiä ruokapöytiä läpi.

Kiivas ja kopea
aina liikkeissä nopea
olla liehuva liputus
olla voittojen niputus

Photobucket

Mikäli haluaa olla jouluna erityisen rauhallinen ja rentoutunut, vaihdetaan dvd-boxi kirjaan ja naukkaillaan suklaata sukulaisilta joululahjaksi saadusta konvehtirasiasta numero kolme. Harmonia on niin läsnä, että sitä voisi puristaa takapuolesta.

ehdi ei katua
kun on tehtävä latua
olla viimaa ja vetoa
olla liukkaampi petoa

Photobucket

Minä taisin istua vessassa kun kykyä rauhallisuuden nauttimisesta jaettiin.

aikaista matoa
jahdataan kuin perikatoa
olla tiukka ja kätevä
olla huikean pätevä

Photobucket

En kestä olla paikoillani ja rauhoittua. Mitä rauhoittuminen edes on? Onko se hetkessä elämistä, aikatauluttomuutta, kiireettömyyttä, kolmen tunnin sujahtamista ohi kuin itsestään, aivojen nollaamista ja että annetaan ajan mennä omalla painollaan eteenpäin?

Minä myin sieluni lopullisesti Ajan Herralle ostaessani Virveltä kauneusbloggaajien miitissä GUESS-rannekellon. En malttaisi irroittaa sitä edes suihkuun mennessä. Suihkussa olo on eksynyt, käsi tuntuu liian kevyeltä ja mistä nyt tiedän paljonko kello on? Kauanko olen vedellä lätrännyt ja mistä joudun läträyksen takia nyt ajallisesti nipistämään?

puhu mitä puhut
mut juoksemista älä lopeta
(vaikka suunta puuttuu)sano mitä sanot
ei historia meitä opeta
(tuskin reitti muuttuu)

puhu mitä puhut
mut juoksemista älä lopeta
(vaikka suunta puuttuu)
sano mitä sanot
ei historia meitä opeta

Photobucket

Elokuvaa katsoessa käpertyminen ei tule kuuloonkaan. Kylkimakkara painaa ikävästi ja tietokonetta on hankala pitää sylissä. Sylissä pitäminen aiheuttaa koneen kuumenemisen ja kone alkaa hidastumaan. Helpommalla selviän kun hoidan hommani pöydän ääressä, katson elokuvaa kuuloaistilla ja vilkuilen aina välillä mitä ruudulla tapahtuu.

Pihalla oleva puusauna oli minulle ennen rentoutumisen mekka. Menen saunaan yleensä viimeisenä jälkilöylyihin, laitan saunatyynyn niskan alle ja vedän potlojot ylälauteelle. Vartin torkahtaminen kuuluu asiaan. Sen jälkeen otan pukuhuoneesta hömppälehden ja ahmin sen kerralla kannesta kanteen. Saunan ulkopuolella tuo ei olisi mahdollista. Lapsena saunassa vierähti Aku Ankkojen parissa useampi tunti, ja äiti kävi aina tunnin välein tarkistamassa olenko vielä hengissä.

kostea lakana
minä piiskattu pakana
olen rannaton soutaja
olen linnuton noutaja

Photobucket

Saunassa lukemisen ohi menee kuitenkin eräs toinen tapa jolla pystyn rentoutumaan. Paikka ja hetki missä yksin ollessa olen rauhallisessa mielentilassa.

Autolla ajaminen.

Rakastan autolla ajamista yli kaiken. Rentouttavinta on kun itse ajaa, mutta myös kyydissä istuminen on miellyttävää puuhaa.

Minulla on ollut ajokortti jo monta vuotta ja pidän itseäni kokeneena kuskina. Ajaminen ei juuri vaadi "mitään" koska hallitsen auton 100% tilanteessa kuin tilanteessa ja se tuntuu luonnolliselta "ruumiinjatkeelta". Ajaminen vaatii kuitenkin sen oman pienen keskittymisen eli se vie minulta sopivassa määrin energiaa ja rentouttaa samalla mitalla. 

Hyvää musiikkia soimaan, yhdellä kädellä pidät ratista ja toisella taputtelet rytmiä vaihdekeppiä vasten ja vapaalla jalalla voi paukutella rummun tahdissa. Maisemat vaihtuvat ja ympärillä tapahtuu kokoajan. Sopivasti ärsykettä ettei mieli tylsisty, mutta sopivan nollauttavaa puuhaa että pääsen rentoutuneeseen mielentilaan.

Miksi olla paikoillaan tekemättä mitään kun samalla voi istua sekä olla liikkeessä?

valvojan vapina
ihmisen pyörästä rapina
olla riippuva liputus
olla vuotava tiputus

Photobucket

Pääni ei koskaan nollaannu, siellä on aina kello neljän ruuhka.

Mitä pitää muistaa töihin mennessä tehdä ensimmäisenä, minä päivänä ehtisin nähdä erästä ystävääni, mitä puen päälle kaverini synttäreille, koska eBayhin tehty tilaus tulee perille, montako päivää lainakirjat ovat jo myöhässä, pitikö yksi työpaita silittää, mitä täytyy ostaa jääkaappiin, mistä kannattaisi lähteä metsästämään yhtä harvinaisempaa dvd-elokuvaa, mikä päivä lähden työmatkalle ja miksi unohdin käydä viime viikolla taas eräässä virastossa?

puhu mitä puhut
mut juoksemista älä lopeta
(vaikka suunta puuttuu)sano mitä sanot
ei historia meitä opeta
(tuskin reitti muuttuu)

puhu mitä puhut
mut juoksemista älä lopeta
(vaikka suunta puuttuu)
sano mitä sanot
ei historia meitä opeta
Photobucket

Minun pitää olla aina askeleen edellä. Huomisen silmämeikin värimaailman pitää olla ennakkoon mietitty ja loppuviikon kauppalista on luonnosteltu valmiiksi viimeistään keskiviikkona. Joululomalla kaikki ylimääräinen löhöaika piti saada täytetty jonkinlaisella ohjelmalla.

25.12 ei tuntunut päättyvän ikinä. Edes nukkuminen klo 14:00 asti ei tuntunut lyhentävän elämäni hitainta päivää.

kerää minut talteenvie täältä pois
palaseni talteen
siivoa pois
kerää minut talteen
vie täältä pois
Photobucket

Minulla ei ole pakonomaista suunnitteluhalua (eipä) ja olen oikeasti todella extempore persoona. Ette ehkä usko sitä tämän kirjoituksen perusteella, mutta toimin monesti hetken mielijohteesta. Minun pitää silti saada extempore-luonteestani huolimatta suunnitella, miettiä ennakkoon, pohtia, analysoida ja puntaroita eri mahdollisuuksien kannattavuutta.

Päätie on aina ennakkoon katsottuna, mutta tykkään useimmiten kulke jännittäviä sivupolkuja pitkin.

puhu mitä puhut
mut juoksemista älä lopeta
(vaikka suunta puuttuu)sano mitä sanot
ei historia meitä opeta
(tuskin reitti muuttuu)

puhu mitä puhut
mut juoksemista älä lopeta
(vaikka suunta puuttuu)
sano mitä sanot
ei historia meitä opeta
(tuskin reitti muuttuu)

puhu mitä puhut
mut juoksemista älä lopeta
sano mitä sanot ei historia meitä opeta
ole kuka olet mut juoksemista älä lopeta
sano mitä sanot
ei historia meitä opeta

Photobucket

Onneksi valitsin blogini nimen aikoinaan nappiin. Pala Pandaa. Pieni pala Pandaa on sitä pohdiskelevaa Pandaa joka haluaa purkaa mielensä sopukoita näppäimistölle. Kyllä, pääsette lukemaan jallatuksia jatkossakin aina silloin tällöin. Jos nyt tulee jotakin mieleen.

Pieni suunnitelma: ajattelin kertoa teille huomenna huulipunalöydöstäni ^^

PS. Vältän viimeiseen asti weheartittien käyttöä (koska massafiilistelykuvat ja ne ovat niin sitä samaa fiilistelytyyliä) mutta nyt sorruin oman fiiliskuvaköyhyyden vuoksi. Yritin poimia edes vähän "erikoisempia" tuotoksia ja välttää niitä missä näkyy vain osa ihmisestä koska ne on niiiiiiin nähty.
Lue lisää »

lauantai 24. joulukuuta 2011

Hyvää joulua

Photobucket

Oikein kaunista ja ihanaa joulua suloisille lukijoilleni <3

Aattosuunnitelmani menivät onneksi uusiksi, ja pääsin lähtemään kotiseudulle aaton viettoon :).

Photobucket

Olette kauniita.

PS. Toivomus joulupukille, voisitko saada photobucketin toimimaan Google Chromella paremmin?
lataa, lataa, lataa, lataa...


Photobucket
Lue lisää »

maanantai 12. joulukuuta 2011

Kristiina Wheelerin Sininen sydän @ Kauneusbloggaajien miitti

Photobucket
Kuvaaja: Jussi Kivimäki
Olimme järjestäneet Kauneusblogimiitin osallistujille yllätysesiintyjän Universal Musicilta, ihastuttavan Kristiina Wheelerin! Pääsimme nauttimaan tunnelmallisesta akustisesta keikasta ja kappaleiden lopuksi Kristiina esitti vielä yhden ylimääräisen biisin erään bloggaajan toiveesta :).

Photobucket

Kappaleiden jälkeen hyväntuulinen Kristiina jakoi nimikirjoituksia saamiimme Kristiinan levyihin ja toimi myös onnettarena blogiarvonnassamme. Tunnelma oli käsinkosketeltavissa :).

Photobucket
Kuvaaja: Jussi Kivimäki
Eräs mieshenkilö oli muuten erittäin suosittu kun Kristiina alkoi jakamaan nimikirjoituksia. Samalle miehelle tuli omistettua levyt ehkä 3-4 eri bloggaajan toimesta :'D.

Photobucket
Kuvaaja: Jussi Kivimäki

Akustisissa keikoissa on aina oma herkkä tunnelma. Minulle tuli todella haikea fiilis jo ensimmäisen kappaleen kohdalla... Kaikki istuivat vierivieren kuuntelemassa aivan hipihiljaa. Miitti läheni tuossa kohden hiljalleen jo loppua, niin ihmekkään kun allekirjoittaneelle järkkärille tuntui nousevan pala kurkkuun.
Photobucket

Kristiina sai  miitistä pienen muiston mukaansa ja sisältö oli kiljahduksista päätellen ilmeisesti erittäin mieluinen ^^.

Ottamani videomateriaalit keikkatunnelmasta olokeepa hyvä :).

Klik klik klik videot 1080p.



Kohdassa 04:00 alkaa kaunis ja koskettava kappale nimeltään Sininen Sydän.

Sinisen Sydämen aikana minulle nousi sitten tunteet pintaan oikein kunnolla. Onnistuin pidättelemään kyyneleitä melko hyvin, ja vain kaksi kertaa jouduin vaivihkaa pyyhkimään silmäkulmiani.

Vilkaisin kappaleen aikana muutaman kerran muita ympärillä olevia bloggaajia sekä järkkäreitä (että olenko nyt helekutti ainoa kuka täällä itkeskelee), mutta siitä tuli minulle vain entistä haikeampi olo. Varsinkin kun pari järkkääjistä vilkaisi minuun hymyillen takasinpäin. Mietin itsekseni miten mieletön päivä meillä onkaan ollut ja miten ihania ihmisiä oli tullut paikalle :').




Photobucket

Kuuntelin Sinisen Sydämen omassa rauhassani heti yöllä kotia päästyäni ja kylmät väreethän siinä meni jälleen kerran.

Photobucket

Kristiinalle sai lähettää ennen musiikkivideon kuvauksia kirjeitse tarinan omasta "Sinisestä Sydämestä". Veret pysäyttävästä ja hengen salpaavasta omasta rakkaustarinastaan. Lähetetyistä tarinoista viiden tavallisen ihmisen rakkaustarinat päätyivät lopulta Sinisen Sydämen musiikkivideolle. Videoiden henkilöitä käytiin kuvaamassa ympäri Suomea ja nyt Sininen Sydän on valmis.

Suosittelen lukemaan ja katsomaan videolla esiintyneiden henkilöiden tarinat ennen musiikkivideon katsomista.



Vau.

Minä herkistyn hyvin harvoin musiikkivideoista. Kappaleista useammin, mutta en juuri musiikkivideoista. Nyt olen lähes sanaton.

Minua kosketti todella paljon upea videokuvaus, leikkaukset ja kuvakulmat. Myös videolla näkyneiden henkilöiden suorat lainaukset heidän lähettämistään kirjeistä saivat sydämeni sulamaan ja kyynelkanavat aukeamaan.


Photobucket

Lisäksi rakastuin:
- siniseen kankaaseen + sinisiin kynsiin
- kauniisiin ihan tavallisiin ihmisiin
- videolla ei ollut näyttelijöitä eikä näyteltyjä tarinoita
- "katson sinua yhä kuin silloin viisi vuotta sitten" (+ naisen leikkimielinen töytäisy miehelleen)
- "suru toi kaksi vihamiestä yhteen" -kohtaus jossa nainen istuu taaempana penkkirivissä kasvot piilossa. Kyseinen tarinan taustalla he tosiaan vihasivat ennen toisiaan, kunnes heidän yhteinen ystävänsä kuoli ja suru toi nämä kaksi surijaa yhteen. Mitä tähän voi edes kommentoida?
- "rakkaus astui surun päälle"- kohtaus *kylmät väreet*
- "minä en voi hengittää ilman sinua"- halauskohtaus sai minut itkemään oikein kunnolla
- 2:08 onnellisesti hymyilevä perhe
- 2:22 <- voiko aidosti onnellinen ihminen hymyillä enää tuosta onnellisemmin?
- päättynyt ensirakkaus videon lopussa

Voi että.

Kiitos Kristiina keikasta, Sinisestä Sydämestä ja erilaisesta musiikkivideosta. Parhaimpia mitä olen koskaan ikinä nähnyt. Kosketit minua ja varmasti lisäkseni myös erittäin monta muuta henkilöä.

Photobucket

Tämä postaus ja pieni sininen sydän on omistettu kaikille blogimiitin järkkääjille sekä osallistujille, olette kauniita ja mahtavia. Kiitos unohtumattomasta päivästä <3.

*pyyhki silmäkulmia*
Lue lisää »