keskiviikko 19. tammikuuta 2011

Täydellisen huulipunan etsintä on päättynyt, suukkoja Make Up Store!

Photobucket

En ole tuntenut oloani koskaan mukavaksi punertavissa huulipunissa. Tiedättehän, turpa loistaa kirkkaan punaisena kilometrien päähän ja se on ensimmäinen asia mihin ihmiset kiinnittävät sinussa huomion. Joillakin se näyttää ihan kivalta, minulle se ei sovi sitten mitenkään.

Photobucket

Haluaisin silti kalman kalpeille huulilleni punan, joka saisi huuleni näyttämään luonnollisilta ja erottuvilta - ilman että ne hyppäisivät naamastani ulos ja kirkuisivat vastaantuleville ihmisille.

Punan tulisi toimia niin arkena kuin myös kemuissa eli olla jokapaikan höylä. Sitä pitäisi voida laittaa huolettomasti ilman ylipunaamisen pelkoa ja olla myös huoleton siinä mielessä ettei minun tarvitse vahtia huulieni ulkonäköä ja käydä kymmenen minuutin välein naisten huoneessa tarkastamassa ovatko huuleni vielä oikeilla paikoilla.

Photobucket

Sen Oikean löytäminen on liian haastavaa yksin ja suunnistinkin Kicksiin mistä saan aina myyjiltä asiantuntevaa ja ystävällistä palvelua. Joissakin kempparikaupoissa kun tunnutaan tyrkyttävän vain sitä uusinta uutta välittämättä sopiiko se asiakkaalle vai ei...

Selitin myyjälle etsimäni punan kriteerit ja sävytoiveen ("joku kiva persikkainen, ei punaiseen taittuva eikä sellainen mikä hyppää silmille") ja kävimme syynäämään punahyllyä. Voi miten niin moni persikkainen sävy näytti ihanalta myyjän kevyesti ruskettuneella kämmenselällä, mutta tuntuivat muuttuivat minun ihollani paloautoakin punaisemmaksi. Hei mihin jäi se ihana persikkaoranssisuus? Hylkiikö ihoni persikkaa vai mitä ihmettä :D.

Photobucket

Löysimme lopulta kolme varteenotettavaa persikkaoranssista sävyä ja istuuduin meikkauspöydän äärelle ja aloitimme testaamisen.

Punainen, punaisempi, kirkkaan punainen.

Kun kauniilta vaikuttavat sävyt muuttuivat huulillani räikeän punaisiksi, niin luulin etsiväni jotain taruolentoa. Miksi naamani hylkii oranssia? Miksi kaikki muuttuu punaisiksi? Miksi huuleni pitää olla niin valkoiset, että nudesävytkin tuntuvat kiljuvan päin naamaa?

Myyjä ehdotti kultarusehtavaa sävyä persikkaisten tilalle ja minä maallikkona näytin varmasti kauhistuneelta siinä vaiheessa. En minä halua ruskeita huulia, phyih! Nyökyttelin myyjälle päätä ja jäin kauhistelemaan punaista naamavärkkiäni. Ei koskaan ikinä punaista minun huulilleni.

Photobucket

Myyjä palasi hetkeä myöhemmin takaisin mukanaan vain yksi huulipuna (heitin siinä vaiheessa mielessäni kirveen kaivoon) ja sanoi sen voivan olla minulle sopiva. En nähnyt siinä vaiheessa itse puikon sävyä, vaan katselin kattoon ja valmistauduin ruskeisiin huuliin.

Voi pojat yllätys oli suuri kun katsahdin peiliin ja näin punan huulillani! Se oli juuri sellainen minkälaista olen etsinyt! Ruskeasta ja kullasta ei ollut (maallikon silmiin) tietoakaan, vaan se näytti herkullisen persikkaiselta.

En saanut kameralla vangittua punan sävyä oikeanlaisena, mutta onneksi Kicksin sivut ovat varusteltu hyvillä kuvilla:

Photobucket
Sävy on nimeltään Tosca ja voi miten ihanan herkulliselta se näyttää tuossa kuvassaan, njam.

Photobucket

Huulet näyttävät luonnollisilta mutta huolitelluilta, eivät ole nudet, eivät hyppää silmille ja eivät ole naaman keskipiste. Tykkään! Puna itsessään jättää huulet jo mukavan kimaltelevaksi eli se toimii jo pelkästään yksinäänkin huulilla älyttömän hyvin. Huonohkossa kylppärikuvassa on huulilla pelkkää Toscaa.

Photobucket

Mutta katsokaapas miten kivalta Tosca näyttää myös oikeansävyisen huulikiillon kanssa :)!

Entuudestaan omistamani Lumenen Natural Code "Soft Papaya" on kuin luotu yhteen Toscan kanssa. Soft Papaya tuo huulille sopivan kiillon ja jättää pienen persikkaisen lisävivahteen.

(Ignoratkaa kellertävältä näyttävä kylppärinaama)

Photobucket


Tosca ei tuoksu millekkään (en tykkää siitä perinteistä huulipunahajusta), levittyy mukavasti, jättää huulille kosteutetun olon ja kestää korjailematta tarpeeksi hyvin.

Hintaa Make Up Storen punilla on kirpaisevat 19€, mutta kyllä tämä löytö oli jokaisen euron arvoinen

- Avocado oil: Gives a slightly oily surface that protects against the environment, keeps in moisture. Softening, strengthening, especially good for dry and sensitive skin
- Beeswax: Softens, protects, doesn’t clog pores.
- Vitamin E: (Tocopheryl Acetate) Binds and maintains moisture.
- Jojoba: Moisturizes and locks in moisture.
- Shea butter: Softening, moisturizing, protecting and anti inflammatory
(Laiskasti kopioin ainesosat Kicksin sivuilta ja superlaiskasti jätän ne vielä kääntämättä suomeksi)


Onko teillä luottopunaa tai luottokiiltoa joka toimii kaikissa tilanteissa ja sopii menoon kuin menoon?

Nyt kun vielä oppisi sen huulipunan lisäämisen taidon niin olisi aika bueno, minä en vaan osaa sitä "anteeksi käyn vessassa" ja sitten puunaamaan naamaa :D! Jotkut hoitavat sen tyylikkäästi vielä muiden nähden esimerkiksi baaripöydän ääressä, minä tuntisin oloni kiusalliseksi ^^.
Lue lisää »

tiistai 11. tammikuuta 2011

Kuulumisia kuvien muodossa (joulu sekä uusi vuosi)

Photobucket

Heippa vain ihanat pitkästä aikaan :). Päivittelen hieman kuulumisiani näin kuvien muodossa. Vaihteeksi mukavaa kirjoitella tämmöisiä höpöhöpö-juttujakin ihan tavallisesta arjesta. Tykkäättekö muuten lukea tällaisia (sairaskertomuksia, lol) vai meneekö liiaksi lifestylen puolelle?

Mutta onpa hieno tunne olla taas 110% hengissä! Kiitos kaikille tsempittäjille edellisessä lyhyehkössä merkinnässä, kaikki kommentit piristivät sängyssä koomailevaa bloggaajaa ihan älyttömästi ♥. Ihan mahtavaa huomata että te olette yhä siellä ruudun toisella puolella :).

Jouluaika meni tosiaan (taas) pienessä hiljaisuudessa, kun sain tuon mieheni vihdoin käymään kotona ja laatuaikaahan sitä oli tiedossa :).

Oli muuten tosi, tosi outoa nähdä melkein puolen vuoden tauon jälkeen toinen ensimmäistä kertaa kunnolla kasvotusten. Eihän sitä meinannut tunnistaa kun hiukset olivat päässeet kasvamaan mallista ulos sen verran (minä kuuliaisena varasin onneksi jo samalle viikolle parturiajan). Oli myös hieman totuttelemista kun toinen tuntui niin tutulta, mutta samalla tuntu kuin olisi halannut tai pussannut "uutta" ihmistä. Sitä oli jo tavallaan unohtanut miltä toisen iho tuntuu tai että mille se toinen tuoksuikaan.

Photobucket

Jouluaattona heräsin mieheni herätykseen kun tämä toi sänkyyn kahvia ja lasilautaselle oli asetellut pätkissuklaapaloista sydämen ^^.

Photobucket

Photobucket

Muki oli samalla myös tuliainen reissusta ♥.

Photobucket

Syömispaikka numero ykkösestä napattu kuusikuva.

Photobucket

Rakastuin tuohon muhkeaan possuun (siis tuohon sylissä olevaan).

- UV-kemut Tampereella
- Micke lähti mukaan IKEAsta (kiitokset vaan Tahmalle ja Terhenille "avusta" pöydän valitsemisessa ;))
- Omenahotellin käytävät olivat perjantaina jo klo 14 täynnä humalaisia :D (moi vaan teille alasti pelkkä takki päällä juokseville porilaispojille)
- Mahakipu, oksettava olo (ihmettelen vieläkin miten selvisin ilman oksentamista), tokkurainen ja väsynyt olo (ei ollut sellainen kuumeinen olo kuitenkaan)
- Pancho Villa oli jälleen rakkaus ("onneksi" huonovointisuus piti syömiseni kurissa)
- Päikkärit omppuhotellissa helpottivat vähän oloa
- Ilttarit (:D?) kaverien kotona auttoivat uuteen huonon olon nousuun (kuorsaavat kissat pitivät seuraa)
- "Sie oot muutenki tosi valkonen, mutta nyt sie oot oikeesti pahempi ku lakana!"
- Rakettishow talon katolta
- Pääsin mahani kanssa baareilemaan
- Lauantaina oireet pahenivat, Amarillossa sain kiskottua muutaman ranskalaisen (riskillä uskalsin tilata sellaiset) ja hörpittyä kaverin pirtelöä.

Yllätyin miten hyvin pystyin kuitenkin pitämään hauskaa ja olemaan menossa mukana, vaikka tuntui että kuolema korjaa ihan justiinsa. Ei enää ikinä tuollaisia oloja, huhhuh.

Sunnuntaista eteenpäin makasinkin joko sängyssä tai sohvalla kuumeen sahatessa +40.Välillä hiki valui selkää pitkin ja välillä oli kahden peiton kanssa nukkuessakin kamalan kylmä.Olin jossakin vaiheessa niin pönttö sekaisin että etsin sängystä postimerkkejä, hmm.

Kyllä muuten harmitti olla tuossa kunnossa kun mies vietti viimeistä viikkoa Suomessa. En päässyt edes mieheni vientireissulle Helsinki-Vantaalle ja koko sen yön/aamun minulla oli kamala perskutina että heidän automatkallaan käy jotain pahaa. Ei ollut kivaa. Ei onneksi mitään käynyt.

Sitten kun pääsin kuumekierteestä eroon muutama päivä myöhemmin, niin iski yskä ja räkätauti. Eli siis kaikki mahdolliset tuli koettua kahden viikon aikana. Nyt yskittää vieläkin ja räkää riittää, mutta muuten tunnen olevani taas elossa. 

Photobucket

Loppiaisen lapsena juhlin synttäreitä 6.1. Äidin tekemä kakku oli niin hyvää ettei se ehtinyt kameran eteen ^^. Tuohon aikaan makuaistini myös palautui ensimmäisen kerran, uuden vuoden jälkeen en nimittäin maistanut yhtään mitään ja ruokahalukin loisti poissaolollaan.

Photobucket

Oli muuten kiva kahlaaminen noissa "uusissa" blogimerkinnöissä kun aloitin niiden lukemisen sieltä aaton paikkeilta :D.

Photobucket

Mutta onpa kiva palata taas blogiarkeen! Lukea uusimmat jutut saman vuorokauden puolella ja päästä vihdoin itsekin kirjoittelemaan.

Photobucket

Minun synttärilahja itselleni \0/.
Lue lisää »