perjantai 23. syyskuuta 2011

Kyllä äiskä huolehtii

Ovelana naisena jätin muuttoaamua edeltävänä pakkausiltana silloin päälläni olleen hupparin taskuun (saatoin ehkä käydä viereisessä mäkissä muuttoillan päätteeksi) maksukorttini ja hupparin lahjoitin äidilleni eli se jäi iloisesti kotikaupunkiini allekirjoittaneen körötellessä kohti eteläisempää Suomea.

Huomasin puuttuvan kortin -moi sydänkohtaus- vasta Helsingissä ja silloin oli vielä viikonloppu alkamassa = pankit ovat kiinni enkä saa korttiani kuin vasta aikaisintaan tiistaina.
(^ älä avaa linkkiä mikäli koet vilkkuvat valot&äänet epämieluisaksi)

Onneksi minulla oli edes vähän käteistä mukanani, siis kerrankin! En yleensä harrasta.

Miten saisin sitten kortin mahdollisimman turvallisesti huomaani? Noh, pyysin äitiäni hakemaan entisestä asunnostani pehmeän kuplamuovikirjekuoren (niitä kun jostain syystä on hieman kertynyt...) ja laittamaan sinne mahdollisimman pienen ohuen pokkarin ja sujauttamaan korttini sivujen väliin. Kirje lähetettäisiin kirjattuna ja siirtäisin tottakai kortilla olevat rahat toiselle tililleni postireissun ajaksi.

Äiskä oli keksinyt pokkarisujautuksen sijaan jotakin muuta.

Photobucket 

Kaikkiin neljään eri pakettiin oli vieläpä piirrelty hymynaamoja, kukkasia ja sydämiä :D.

Viimeisessä paketissa mistä korttini sitten lopuksi löytyi, oli alapuolella näkyvän lapun lisäksi vielä erikseen minilappu missä luki T: Äiskä.

Photobucket

Harrastetaanko teillä lappusmia :D?

Ollessani reissussa äiskä kävi aina kastelemassa viherkasvini, niin löysin kotia tullessa asunnostani vähintäänkin aina viisi eri lappua eri paikasta asuntoa. Kerran mamiskuukkeli oli ostanut reissuni aikana minulle jääkaappiin ison köntin juustoa ja tottakai sen päältä löytyi myös lappu; "Ostin sulle juustoa :)".

... Tämä lappusmin harrastaminen taitaa kiertää suvussa, sillä lähtiessäni kesällä pienen tauon jälkeen takaisin Helsinkiin olin jättänyt Suomeen samoihin aikoihin palaavalle M:lle asuntoomme semmoiset ööh kymmenen eri lappua :D? "Kastele tämä", "kastele tuo", "syö tämä", "maistappa tätä", "hei kato mikä tässä on vikana", "eikös ookki hieno taulu", "onko tämä rikki?" jne.

7 kommenttia:

  1. Aika söpöä. :D Meillä on harrastettu lappuja kans, mutta yleensä ne on ihan vain keittiön pöydällä, jossa lukee, että t: äiti. Ja jos sattuu tulemaan lisää asiaa mieleen, niin siihen alle p.s. ja lisää tekstiä ja t: sama. Ja jos vielä sattu tulemaan lisää asiaa niin p.p.s ja t: sama. :D:D Eihän sitä nyt millään arvaa, että sama henkilö ois tehny ne lisäykset.

    VastaaPoista
  2. Ihana äiti! :D Mun äiti jättää kyllä toisinaan kotona ollessa hyvin yksityiskohtaiset ohjeet siihen, miten selviän kauheasta päivästä ilman häntä, jos se on töissä. Ruuan löytämiseksi on kunnon ohjeet, vaikka oonhan mä siellä ehkä joskus ennenkin ollut :D

    VastaaPoista
  3. Vähänkö söpöä. :D

    Ja toi linkki on kauhee, ei ne valot vaan äänet. :D Tuntu että ulkona muksutkin kuuli sen kun alkoivat pitää samanmoista ääntä.

    VastaaPoista
  4. Mää harrastan lappusia varsinkin töissä. Aina pitää toisille jättää viestejä ja välillä ei niin asiaakaan :D Tykkään piirrellä hymiöitä ja kukkia, joten oon huomannut, että se on tarttunut muihinkin. jee! :D

    VastaaPoista
  5. baula
    Ihana äiti :D!

    Hanna
    Hahaa, kuulostaa myöskin tutulta kun asuin aikoinaan vielä kotona ;).

    Serrated B
    x).

    Passion for Nails
    Joo vähän höppänä aina välillä mutta onhan se ihan ihana x).

    asetonihuuruja
    Itse harrastin töissä myös aina lappujen jättämistä seuraavalle kuka tuli vuoroon :D. Ja piirtelin ne täyteen kukkia ja sydämiä.

    shiny
    ^^.

    VastaaPoista