perjantai 26. elokuuta 2011

Ahkera muuttolaatikoiden pakkaaja - niin vissiin!

Minun pitäisi olla kotikaupunkini asunnossa häärimässä muovilaatikoiden ympärillä ja mättämässä niihin erinäisiä tavaroita.

Photobucket

Mutta sen sijaan...

Photobucket

Olen istunut jo ties monettako tuntia kotikaupungin omassa suosikkipubissani. Olen alkulämmitellyt tulevia blogitekstejäni, tehnyt muita kirjoitteluhommia, etsinyt tietoa ja vastauksia ja kirjoitellut vielä vähän lisää. Samalla olen höpissyt ystävieni ja kavereiden kanssa facebookin ja irkin välityksellä. Tämä on muuten aika kivaa!

(Olisikohan jo muuten aika taipua ja mennä ostamaan uusi lue oma puhelin? Omani sanoi sopimuksensa irti juhannuksena ja olen käyttänyt siitä lähtien kaverini sotaratsua joka tunnetaan myös nimellä ryyppäisreissujen puhelin. Eli kun on kyseessä reissu mihin ei uskalla ottaa kosketusnäytöllistä ja kolmen numeron verran maksanutta pääpuhelinta mukaan.)

Muissa kaupungeissa olisi pubeissa thän aikaan perjantai-illasta hyvin vilkasta ja täyttä, mutta ei täällä. Olin paikan ainut asiakas vielä 20 minuuttia sitten ja nyt vasta ensimmäiset porukat ovat löytäneet tiensä tänne.

Photobucket

Ulkoilutin tänän enimmäistä kertaa saamaani Ivana Helsingin laukkua. Miten tätä laukkua sitten kuvailisin? Noh se on ensinnäkin iso, hyvin iso. Laukku tuntuu sateenvarjolta ja on hurjan liukas (valuu hartialta alaspäin jos ei muista pitää hartiaa koholla). Sanoinko jo että se on iso?

Sateenvarjomaisuudestaan huolimatta kyseessä onkin ihan rento ja mukava tyyppi. Lisäpisteitä tyyppi ansaitsee taidostaan syödä läppärin, ison hupparin, ison lompakon, ison kalenterin, Nikonin järjestelmäkameran, silmälasikotelon ja tilaa olisi vieläkin! Laukun outo malli muuttuu ihan siedettäväksi kunhan se saa tavaraa sisäänsä, se jää istumaan kylkeä vasten ihan mukavasti ja painon jakautuessa oikein se ei paina yhtään olkapäätä tai hartioita. Olen alkanut lämpenemään tuolle kuvioinnillekin.

Se tuntuu silti sateenvarjolta. Ja on iso.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti